Teemu Kiuru

Suomi, Turkki ja Nato

Me suomalaiset emme ole voineet vaikuttaa siihen, että Leningradin sotilaspiiri on naapurimme. Emme myöskään voineet vaikuttaa siihen, että naapurimme oli vuosikymmeniä ateistinen Neuvostoliitto, jonka hallitsevan puolueen keskeinen tavoite oli globaali, valtiorajat poistava, väkivaltainen kommunistinen vallankumous.

 

Venäjän imperiumi oli laajimmillaan reilu vuosisata sitten 1800-luvun lopulla, kun Suomikin oli imperiumin autonomisena osana. Bolsevikkivallankumous hajotti imperiumin, jonka raunioille syntyneet valtiot perustivat Neuvostoliiton 1922. 1990 Neuvostoliiton kommunistisen puolueen määräävä asema Neuvostoliitossa lakkautettiin poistamalla perustuslain kuudes pykälä, pääsihteeri Gorbatshov muuttui presidentti Gorbatshoviksi. Marttyyri Stefanoksen päivänä 1991 Neuvostoliitto lakkasi olemasta.  Venäjän hajoamiskehitys on todellisuutta myös tänään ja huomenna.

 

Neuvostoliitto antoi Kiinalle 1950-luvulla ja vielä 1960-luvulla sotilasteknologian. Tänä päivänä noiden kahden maan sotilaallinen yhteistyö on merkittävästi laajempi. Kiina on aktiivisesti varastanut läntistä teknologiaa ja viime vuosina kiihdyttänyt merkittävästi erityisesti USA:n sotilasteknologian varastamista. Kaikkiaan USA:ssa arvioidaan Kiinan teknologiavarkauksien olevan vuositasolla useita satoja miljardeja dollareissa. Ymmärtääkseni Suomen valtion vuosibudjetti on dollareissa max. 60 miljardia. 

 

Kashmirissa räjähti pommi, joka tappoi 40 intialaista CRPF:n (Central Reserve Police Force) viranomaista. Itsemurhapommittaja kuului islamilaiseen Jaish-e-Mohammed terroristijärjestöön. Kyseinen Kiinan liittolaismaa Pakistanissa toimiva terroristijärjestö on myös Kiinan suojeluksessa, Kiina on toistuvasti estänyt YK:n turvallisuusneuvostossa järjestöön kohdistettavat pakotteet. Kashmirissa on myös valmisteilla Kiinan Belt Road Iinitiative hankkeeseen kuuluva valtaväylä Kiinasta Pakistanin Gwadariin. Intia ei hyväksy, että Kiina rakentaa sen alueelle kiistanalaisessa Kashmirissa.  Tiettävästi täysimittainen sota estettiin vain USA:n Boltonin ja Pompeon aktiivisuudella.

 

Venäjällä ja Kiinalla on hyvät suhteet Hizbollahin ympärille ryhmittyneisiin islamilaisiin maihin. Näitä ovat Iran, lisääntyvästi Iraq, Syyria ja Turkki. Myös Afganistan on nopeaa tahtia tiivistämässä yhteyttä Kiinaan. Hizbollahin tavoite on sama kuin Iranin: Lähi-Idan ainoan demokratian Israelin hävittäminen. Israel on USA:n ja Intian läheinen liittolainen. Näiden kolmen sotilaallinen yhteistyö on myös voimakasta.

 

Turkki on islamilainen maa. Suomi on kristillinen maa. Tässä on kaksi merkittävää realiteettia. Ottomaanien imperiumin suhde kristilliseen Eurooppaan oli eräänlaista heiluriliikettä. Välillä oli näennäisesti ystävälliset välit, jolloin Ottomaanivalta sai Euroopalta sotilasteknologiaa. Sitten oli huonompia jaksoja, jolloin tuo saatu teknologia käännettiin Eurooppaa vastaan. Oli taas 1900-luvulta aina uuden vuosituhannen alkumetreille ”hyvä” aika, Turkki on jopa Naton jäsen. Erdogan tekee nyt vaalityötä ja lupasi Christchurchin moskeijaiskun jälkeen lähettää Australialaiset ja Uusi-Seelantilaiset ruumisarkuissa kotiin.

 

Kannatan Suomen Natojäsenyyttä, mutta Turkin kanssa ei saa tehdä sotilaallista eikä tiedusteluyhteistyötä. Seuraava suuri rähinä alkaa, ennen kuin Suomi ehtii jäsenyyshakemuksia laatia. Suomen turvallisuuden keskeisin uhka on Kuolan alueen ja yleisemminkin Leningradin sotilaspiirin sotilaskeskittymät. Suomi ei pysy suurvaltasodan ulkopuolella. Venäjän intressi on estää Suomen alueen käyttö noiden mm. ydinasekeskittymien tuhoamiseksi. Tästä syystä Suomen itärajan takana on runsaasti sotilasinfraa.

 

On tarpeellista tunnuttaa realiteetit. Kahdenväliset sotilaalliset sopimukset USA:n, Iso-Britannian, Ranskan ja Israelin kanssa, mahdollisesti myös muita länsivaltoja, joissa puolustusasiat otetaan vakavasti. Saksaan ei saa luottaa yhtään. Merkel on tehnyt monin tavoin selväksi, että hänelle kelpaa Iranin pappivalta ja Venäjän kaasu ohi Ukrainan. Uusimmat tiedot Saksan puolustusbudjetin kehityksestä ovat myös selvää kieltä, selvästi alle Naton edellyttämän ja alkaa laskea nykytasosta nostolupauksista huolimatta.

 

Suomessa päättäjien kannatta tehdä yllätyksen varalle hyvä suunnitelma, jotta liikekannallepano onnistuu.

 

Hyödyllisiä seurattavia:

The Wall Street Journal.

Nikkei Asian Review

The Economic Times

The Times of Israel

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat